PRO Markkinatalous on yhdistys joka tukee vaaleissa vastuullista markkinataloutta ymmärtäviä, sitä kannattavia ja edistäviä tahoja, jotka ovat vahvasti sitoutuneet avoimeen ja demokraattiseen Suomeen. Tässä on vastaukseni vaalirahahakuun liittyen josta saa hyvin näkemyksiäni markkinatalouden asioihin
- Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
Olen vapaanmarkkinatalouden kannattaja sen terveillä raameilla. Olen myös yrittäjä, joten minulla löytyy käytännön kokemusta, miten yrittäjyyden edellytyksiä tulisi Suomessa parantaa. Meidän tulee pystyä tehdä rohkeita päätöksiä Suomalaisten yritysten ja yrittäjien toiminnan parantamiseksi. Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että olemme viime vuosina jääneet jälkeen usealla eri taloudellisilla mittareilla Pohjoismaalaisista verrokkimaista. Tästä syystä meidän tulee pystyä tehdä isojakin rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat kilpailukykyämme. Pitemmällä aikavälillä tämä on kaikkien etu.
- Joustavuutta työmarkkinoille. Paikallista sopimista on edistettävä.
- Lupaprosessien sujuvoittaminen ja byrokratian purkaminen.
- Verojen kevennykset. Myös omistamisveroon ja varainsiirtoon kuten perintöveron määrään tulisi leikata. Verotusta tulisi siirtää pois työntekemisestä ja yrittämisestä ja suunnata sen painopistettä haittaverojen kasvattamiseen.
- Pyritään saamaan enemmän koulutusperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla tavoitteellisesti ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrää.
- Työvoiman saatavuutta on parannettava työperäisellä maahanmuutolla.
2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
Lähtökohtana on, että yritysten verosuunnittelu ja päätökset näihin liittyen tulisi olla pitkäjänteistä politiikkaa. Nopeat liikkeet ja hätäillyt päätökset tuovat yrityksille epävarmuutta tehdä investointipäätöksiä tai saada yksityistä rahoitusta. Verotuksessa on kuitenkin paljon kehittämisen varaa, jolla tavoin saataisiin nostettua kilpailukykyä Suomessa. Lähtökohtana olisi verojen laskeminen mutta myös verovähennysten kehittäminen. Tästä esimerkkinä mahdollisuus yritysten poistojen tekeminen ennakkoon yhteisöverotuksesta tai verotuksen vähentämisessä perintöveron leikkaaminen. Perintövero aiheuttaa ongelmia yritysten jatkuvuudelle sekä vaikeuttaa vaurauden kerryttämistä, jota kipeästi Suomeen tarvittaisiin. Oikeanlainen yksityishenkilöiden verotus palvelee myös yritysten asiaa. Lähtökohtana tässä on, että työnteon tulisi olla kannattavaa ja työnteosta tulisi jäädä enemmän käteen, joka tapahtuisi ansiotuloverotusta laskemalla. Ei voi olla niin että progressiivinen verotus on niin rajua, että esimerkiksi ylitöitä tekemällä ansaitut rahat sulavat isoon veroprosenttiin. Yritykset tarvitsevat työvoimaa mutta työntekoon tai työmäärän kasvattamiseen ei kannusteta korkean verotuksen takia. Kun työntekoa tehtäisiin enemmän kannattavaksi, niin saataisiin myös työttömyysaste laskemaan
3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Näen tämän hyvänä mahdollisuutena. Mikään alue ei pärjää ilman yksityistä palveluverkkoa. Jotkin asiat vaativat julkisia palveluntuottajia mutta yksityiset palveluntuottajat ovat usein kustannustehokkaampi ratkaisu hyvinvointialueelle kuin palvelun tuottaminen itse.
Uskon että yksityisten palveluntuottajien käyttämisessä on paljon potentiaalia ja parantamisen varaa myös tulevaisuudessa. Hyvinvointialueilla on tärkeää tehdä laskelmia, että mitä ”oma tehty työ” maksaa julkisella puolella ja hakea näihin hyviä vaihtoehtoisia ratkaisuja ja miettiä miten palveluita voitaisiin tehostaa. Tässä on hyvä paikka käyttää yksityisiä palveluntuottajia hyödyksi. Kaikkia palveluita ei kannata tehdä itse vaan voi olla huomattavasti tehokkaampaa ja halvempaa ostaa ulkoisia palveluita. Tästä on nähtävillä myös hyviä kokemuksia asiakastyytyväisyyden kasvulla. Näen että avoimempi palveluntarjonta ja kilpailu noudattaa markkinatalouden lakeja ja varmistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen.
4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
Suomessa on paljon työttömyyttä esimerkiksi verrattuna muihin pohjoismaihin mutta myös työpaikkoja on isomäärä auki. Tämä kieli siitä, että nykyinen järjestelmä ei yksinkertaisesti ole kestävä eikä toimi vaan vaatii isoja muutoksia. Tärkeänä lähtökohtana on jo aiemmin kysymyksessä 2. mainitsemani asia siitä, että työnteon tulisi olla kannattavampaa Suomessa. Tätä tulisi tehostaa ansioverotusta laskemalla ja kannustinloukkuja vähentämällä. On huolestuttavaa, että myös työttömyys jaksot pidentyvät. Tätä tulisi ehkäistä siten että tukijärjestelmä kannustaisi paremmin ottamaan myös vastaan osa-aikaista työtä, jota yritykset tarvitsevat esim. erilaisiin sesonkien piikkeihin.
Tämänhetkinen työvoima ei silti riitä vaan tarvitsemme lisää työperäistämaahanmuuttoa. Tälläkin sektorilla byrokratian vähentäminen ja erilaiset keinot kuten maahantulovaiheen palveluiden saatavuus ja Suomen työelämän markkinointi maailmalla sellaisilla aloilla, jossa työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa, tulisi parantaa. Työnperäistä maahanmuuttoa tullaan tarvitsemaan usealla erilaisella sektorilla. Tarvitsemme korkeakoulutettuja huippuosaajia mutta yhtä lailla osaavia hoitajia, hitsareita ja niin edelleen.
Koulutusta tulee kehittää kysynnän ja tarjonnan mukaan ja tehdä tässäkin asiassa pitkä jänteisiä päätöksiä tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Kokkolassa on Pohjois-Euroopan suurin kemianteollisuuden keskittymä. Tällaiset keskittymät ovat hyviä magneetteja tuomaan vastaavia investointeja alueelle, kun alan tarpeiden palveluverkko on otettu huomioon ja alueen infra palvelee vastaavanlaista teollisuutta. Yhtenä isona asiana on osaava työvoima ja siihen tähtäävä koulutus, jota ei tällaisilla alueilla saa päästä sammumaan vaan sitä tulee kehittää ja suunnitella tulevaisuuden tarpeita huomioiden.
5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa
On tärkeää, että Suomi on ja pysyy vahvana Euroopan unionin jäsenenä. Suomi on kuitenkin maana niin pieni että riskinä on, että jäämme maana isompien jalkoihin Unionin päätöksissä kuten on jo tapahtunut. Olisi tärkeää, että Suomesta löytyisi yhtenäinen ääni ja pysyttäisiin puhaltamaan yhteen hiileen yli puoluerajojen ja saada näin paremmin äänemme kuulumaan Euroopan Unionissa.
Suomen pitää jatkaa vapaamman kaupan edistämistä. Näen että on myös Suomalaisyritysten etu, että kauppa ja kilpailu on avointa Euroopan sisämarkkinoilla. Nykymaailmassa olisi kuitenkin hyvä, että palauttaisimme kriittiseksi arvioitua tuotantoa Euroopan sisälle esimerkiksi tulleja lisäämällä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan viimeistään opetti, että emme saa olla liian riippuvaisia tietyistä valtioista kuten Kiinasta.
Suomen pitää saada paremmin äänensä kuuluviin, ettei meidän taloudellemme haitallisia direktiivejä ajeta läpi. Esimerkkinä Suomesta löytyy Euroopan parasta metsä asiantuntemusta. Tiedämme parhaiten, miten metsiä voidaan käyttää taloudellisesti ilmasto huomioon ottaen. Tuodaan tätä asiantuntemusta enemmän esille, että Unioni tasolla ei tehtäisi haitallisia päätöksiä, joka vaikuttaisi negatiivisesti metsäteollisuuteemme.
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
Ilmastonmuutos tulee ottaa tosissaan ja tehdä määrätietoisia päätöksiä, jotka mahdollistavat Suomen siirtymisen hiilineutraaliksi. Tiedän että Suomen teollisuudessa on valtavasti potentiaalia energiatehokkuuden parantamisessa. Energiatehokkuuden parantaminen on ilmastoteko mutta myös iso etu yrityksille, kun niiden kilpailukyky parantuu. Tästä minulta löytyy paljon käytännön kokemusta, sillä yksi yrityksistämme Jukkola Systems on keskittynyt osana myyntistrategiaansa juuri energiatehokkuuden parantamiseen teollisuudessa. Konsultaatiolla ja prosessien optimoinneilla olemme pelkästään viime vuosien aikana saaneet laskennallisesti 2.5 miljoona euroa vuosittaista säästöä Suomalaiseen teollisuuteen. Näen että isommalla kaavalla energian säästössä on valtava potentiaali ilmastotekona sekä kilpailukyvyn parantamisessa. Tätä voitaisiin ajaa esimerkiksi yritystuilla energiansäästöprojekteihin. Näitä tulisi jyvittää konkreettisiin tuloksiin sillä laskennallisesti on helppo todentaa säästöpotentiaali sekä jälkeenpäin mitatut hyödyt. Isona avaintekijänä on kuluttavien laitteiden/koneiden päivittäminen nykyaikaisiin vähempi kuluttaviin koneisiin (esim. sähkömoottorit).
Myös kansallisen infran päivittäminen ajaa oikeintoteutettuna ilmaston sekä yritysten etua. Hyväkuntoiset raideyhteydet ja tiestöt vähentävät haitallisia päästöjä mutta helpottavat myös työvoiman ja tavaran liikkuvuutta.