Suomen yritykset tarvitsevat kevyempää sääntelyä ja sujuvampia lupaprosesseja kasvaakseen ja
luodakseen työpaikkoja. Hallitus on sitoutunut purkamaan turhaa byrokratiaa ja keventämään
yritysten hallinnollista taakkaa, ja tuloksia on jo nähtävissä: 133 normia on purettu ja taakkaa
kevennetty 120 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi rakentamislain korjaussarja vähentää
sääntelykustannuksia lähes 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista on ”Yksi sisään, yksi ulos” -periaate, jossa uuden sääntelyn
tullessa voimaan on vanhoja velvoitteita kevennettävä. Tämä estää byrokratian kasvun ja
varmistaa, ettei yritysten toimintaympäristö käy kohtuuttoman raskaaksi. Lisäksi hallitus on ottanut
käyttöön sääntelytaakkalaskurin, jolla uusien lakien vaikutukset yrityksille arvioidaan
euromääräisesti.
EU-sääntelyn aiheuttamaan hallinnolliseen taakkaan on puututtava kansallisella tasolla. Hallitus on
jo hyödyntänyt kirjanpitolain muutoksessa kansallista liikkumavaraa ja näin vähentänyt
suomalaisyrityksiin kohdistuvaa taakkaa 74 miljoonalla eurolla vuodessa. Aktiivisella
vaikuttamisella EU-tasolla voidaan saavuttaa tuloksia.
Yrityksiltä ja elinkeinoelämältä saatu viesti on selvä: sääntelyä on kevennettävä ja hallinnollista
taakkaa pienennettävä. Pohjalaismaakunnissa monet yritykset ovat olleet yhteydessä, ilmaisten
valmiutensa lisätä yhteistyötä ja etsiä ratkaisuja viennin edistämiseksi sen sijaan, että keskittyisivät
keskinäiseen kilpailuun. Tämä henki näkyi myös eduskunnassa järjestämässäni
Pohjalaismaakuntien vientiseminaarissa, jossa haettiin yhdessä keinoja vientiteollisuuden
kasvattamiseen. Tässä ajassa yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat avainasemassa.
Hallitus jatkaa määrätietoisesti työtä sääntelyn sujuvoittamiseksi. Nyt julkaistu vuosiraportti on
tärkeä askel, mutta työ ei pääty tähän. Tarvitsemme jatkuvaa tarkastelua ja rohkeutta tehdä
päätöksiä, jotka tukevat yritysten kasvua ja Suomen kilpailukykyä.
